Ruotsissa on yksi Euroopan alhaisimmista tupakoitsijoiden osuuksista. Siitä, mitä poliittisten päättäjien tulisi tästä päätellä, mielipiteet kuitenkin jakautuvat. Altinget-lehden mielipidekirjoituksessa lääkäri Gustav Eriksson varoittaa, että EU aikoo säännellä savuttomia nikotiinituotteita ottamatta huomioon niiden riskien eroja. Samaan aikaan Läkare mot Tobak -järjestö katsoo, että kaikkia nikotiinituotteita tulisi säännellä tiukemmin ja kohdella samalla tavalla kuin savukkeita.
Yleislääketieteen erikoislääkäri Gustav Eriksson huomauttaa, että noin viisi prosenttia Ruotsin aikuisväestöstä tupakoi päivittäin. Samaan aikaan huomattavasti useammat ruotsalaiset käyttävät nuuskaa ja viime vuosina myös nikotiinipusseja.
Gustav Erikssonin mukaan ei voida varmuudella todeta, että savuttomien nikotiinituotteiden saatavuus olisi syy alhaiseen tupakointitasoon. Hän kuitenkin katsoo, että tämä mahdollisuus tulisi ottaa huomioon, kun Ruotsi ja EU keskustelevat tulevaisuuden sääntelystä.
”Meidän pitäisi yrittää ymmärtää, miksi olemme onnistuneet tässä niin hyvin, ennen kuin ryhdymme tiukentamaan sääntelyä tai rajoittamaan asioita, jotka ovat saattaneet vaikuttaa menestykseen”, hän kirjoittaa Altinget-lehdessä.
Haluan, että sääntely perustuu riskiin
Gustav Eriksson esittää, että nikotiinin riskit on erotettava tupakoinnin riskeistä. Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta eikä ole vaaratonta, hän toteaa, mutta juuri palaminen ja tupakansavulle altistuminen tekevät savukkeista erityisen haitallisia.
Hän viittaa muun muassa Cochrane-katsauksiin, joissa on koottu sähkösavukkeita ja tupakoinnin lopettamista koskevaa tutkimustietoa. Niissä arvioidaan, että nikotiinipitoiset sähkösavukkeet auttavat useampia ihmisiä lopettamaan tupakoinnin kuin perinteiset nikotiinilääkkeet.
Eriksson mainitsee myös Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston FDA:n, joka on tuotekohtaisten arviointien perusteella sallinut tiettyjen savuttomien nikotiinituotteiden markkinoinnin siten, että niissä mainitaan alhaisempi sairastumisriski, kun ne korvaavat savukkeet kokonaan.
”Tämä ei tarkoita, että FDA pitäisi niitä riskittöminä. Viraston kanta perustuu pikemminkin melko kiistattomaan seikkaan, nimittäin siihen, että eri tuotteet aiheuttavat erilaisia riskejä”, kirjoittaa Gustav Eriksson.
Hän haluaa, että samaa periaatetta sovellettaisiin, kun Ruotsi ja EU laativat sääntöjä erilaisille nikotiinituotteille.
Lääkärit tupakan vastaista toimintaa edistävä järjestö haluaa säännellä asioita tasapuolisemmin
Aiemmassa Altinget-lehden mielipidekirjoituksessa Läkare mot Tobak -järjestön Magnus Lundbäck esitti yhdessä muun muassa Hjärt-Lungfonden- ja Cancerfonden-järjestöjen edustajien kanssa, että suuntaa tulisi muuttaa.
Keskustelijat tuovat esiin erityisesti valkoisen snusin käytön lisääntymisen nuorten keskuudessa. Heidän viittaamiensa lukujen mukaan snusia käyttävien tyttöjen osuus lukiossa on kasvanut neljästä 26 prosenttiin kymmenen vuoden aikana.
He haluavat muun muassa, että erilaisia nikotiini- ja tupakkatuotteita säännellään entistä yhdenmukaisemmin.
”Kansanterveysvirasto suosittelee, että kaikkia nikotiinituotteita säännellään yhtä tiukasti”, kirjoittavat keskustelijat.
Niiden kahdeksan ehdotuksen joukossa on myös valkoisen nuuskan veron korotus, tiettyjen makuaineiden kieltäminen, nikotiinipitoisuuksien sääntely, kertakäyttöisten vejpar-tuotteiden kieltäminen sekä markkinoinnin tiukemmat rajoitukset.
Erilaisia tietoja sääntelystä
Lääkärit tupakointia vastaan perustelevat ehdotuksensa lasten ja nuorten nikotiinin käytön lisääntymisellä.
”Tällä hetkellä on käynnissä riskialtis koe, jonka kohteena ovat lapset ja nuoret. Jos emme käännä kehityssuuntausta, koko sukupolvi joutuu maksamaan siitä hinnan sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman muodossa”, kirjoittavat Magnus Lundbäck ja muut keskustelijat.
Gustav Eriksson puolustaa päinvastaista kantaa tuotteiden välisten erojen osalta. Hänen mukaansa sääntelyn tulisi perustua tuotteiden riskeihin ja samalla ottaa huomioon, mitä tupakoitsijoille tapahtuu, jos savukkeiden vaihtoehtoja rajoitetaan.
”Sille, joka ei lopeta tupakointia, vähemmän haitallinen vaihtoehto on parempi kuin tupakoinnin jatkaminen. Mitä tapahtuu, jos teemme vähemmän haitallisista vaihtoehdoista entistä vaikeammin saatavia ja vaikeammin valittavia?”, kirjoittaa Gustav Eriksson Alltinget-lehdessä.
