EU-komissio kysyy kansalaisten mielipidettä tulevaisuuden nikotiinipolitiikasta. Ongelmana on, että kysymykset koskevat lähinnä sitä, mitä muuta pitäisi kieltää ja rajoittaa. Joten lakkasin keskittymästä valintaruutuihin ja kirjoitin sen, mitä oikeasti halusin sanoa. Sinäkin voit tehdä niin.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana olen haastatellut lukuisia tutkijoita, lääkäreitä, viranomaisia, poliitikkoja, kauppiaita ja ennen kaikkea ihmisiä, jotka ovat lopettaneet tupakoinnin sähköisten savukkeiden tai muiden savuttomien nikotiinituotteiden avulla. Ja yli 600 aiheesta julkaistun artikkelin myötä yksi asia on tullut yhä selvemmäksi: todellisuus on huomattavasti monimutkaisempi kuin se kuva, joka poliittisessa keskustelussa usein maalataan.
Todellisuutta ei voi mahduttaa yhteen valintaruutuun
Siksi herätti kiinnostukseni, kun EU:n komissio avasi kuulemisen seuraavasta tupakkatuotedirektiivin versiosta, TPD3:sta, joka on neuvoteltava valmiiksi ennen vuoden loppua. Jos sääntöjä aiotaan uudistaa, olisi järkevää ottaa huomioon mahdollisimman monia näkökulmia.
No, niinpä niin.
Kun olin käynyt läpi kysymykset, joihin komissio halusi vastauksia, en todellakaan tuntenut, että ajatukseni olisivat olleet vapaita tai perustuneet todellisuuteen.
Ei se, tapahtuuko se – vaan kuinka paljon
Kysely perustuu lähes kauttaaltaan siihen, miten eri tuotteita voidaan tai jopa PITÄÄ rajoittaa. Kyse ei siis ole siitä, VOIKO, vaan pikemminkin siitä, kuinka PALJON voin kuvitella suostuvani siihen. Kyse on makuaineiden kieltämisestä, nikotiinipitoisuuden pakollisesta alentamisesta sekä pakkausten ulkonäköä koskevista rajoituksista.
Sen sijaan ei juurikaan esitetä kysymyksiä siitä, miten sääntely voisi parantaa tuotteiden turvallisuutta, miten säänneltyä markkinaa voitaisiin vahvistaa tai miten voimme jatkossakin saada savukkeiden vaihtoehtoja ilman, että joudumme turvautumaan valvomatonta pimeää markkinaa.
Ja niin edelleen.
Tämä on huomionarvoinen lähtökohta sääntelylle, jonka väitetään perustuvan tieteeseen ja vaikutusarviointeihin. Vaikuttaa melkein siltä, että Euroopan komissio ei oikeastaan välitä siitä, mitä muut ajattelevat tästä asiasta. Se haluaa ajaa kieltopolitiikkaa kaiken nikotiinin suhteen, lukuun ottamatta lääkkeinä saatavaa nikotiinia tai – uskomatonta kyllä – tappavia savukkeita. On kuin kaikki nikotiinivastaisen liikkeen äärimmäisimmät väitteet olisivat muuttuneet vakaviksi lakiesityksiksi.
En halua sitä
Haluan, että järkevät, valvotut savuttomat nikotiinituotteet syrjäyttävät savukkeet markkinoilta. Haluan lisäksi, että huonolaatuiset tupakoinnin lopettamiseen tarkoitetut lääkkeet kokevat saman kohtalon. Ei vain nykyisten tupakoitsijoiden vuoksi, vaan myös lasteni vuoksi.
Haluan, että he voivat käyttää nikotiinia mahdollisimman turvallisesti – jos he jostain syystä PÄÄTTÄVÄT nauttia suhteellisen lievästä aineesta. Haluan, että heillä on terve asenne riskeihin, että heillä on pääsy riippumattomaan tietoon saatavilla olevista tuotteista ja niiden suhteellisista haittariskeistä, että he oppivat, mitä tuotteet sisältävät ja miten he itse voivat vaikuttaa mahdollisen ei-toivotun riippuvuuden seurauksiin.
En halua, että heidän nikotiinimarkkinoitaan hallitsevat tupakkayhtiöt tai lääkeyhtiöt. Haluan avoimen markkinapaikan, jossa kaikki vejp-kaupoista ja intohimoisista pienyrittäjistä globaaleihin jättiyrityksiin saavat kilpailla vapaasti – ja jossa lainsäädäntö sallii monimuotoisuuden.
Suuret teolliset intressit
EU-komissio on useaan otteeseen osoittanut kantansa nikotiinikysymyksessä. Jos se voisi, se kieltäisi epäröimättä jokaisen tuotteen, jota lääkeyhtiöt eivät myy. TPD-direktiivin tarkistusta koskeva kuuleminen on saanut oikeutetusti kritiikkiä juuri tästä syystä, mutta tämä kritiikki jää usein varjoon hyvin omituisen keskustelun vuoksi, jossa väitetään, että ”tupakkateollisuus” yrittää vaikuttaa lainsäädäntöön. Tuloksena on keskustelu, joka käytännössä suosii savukkeiden myyntiä ja jättää meidät, jotka haluamme vähentää nikotiinin käytön riskejä, pulaan.
Joten sen sijaan, että olisin käyttänyt energiaa itse kyselykysymyksiin, päätin hyödyntää mahdollisuutta kommentoida kyselyn sisältöä toiminnon avulla, joka avautuu ennen vastausten lähettämistä. Pieni ruutu, jossa voi todellakin ilmaista mielipiteensä, ihan oikeasti.
Kirjoitin näin (hieman byrokraattisesti tämän tarkoituksen vuoksi ;-):
Kirjoitin tämän Euroopan komissiolle
“Sähkösavukkeiden nesteitä ja nikotiinipusseja tulisi säännellä kuluttajan näkökulmasta, jotta markkinoilla voidaan varmistaa tuotteiden korkea turvallisuus, laatu ja jäljitettävyys. Savuttomiin nikotiinituotteisiin tulisi, kuten savukkeisiinkin, soveltaa selkeitä ikärajoja, jotka estävät myynnin alaikäisille, samalla kun aikuisten kuluttajien tulisi voida hankkia tuotteita säännellyn ja valvottavan markkinan kautta.
Jos eri tuotteisiin liittyy erilaisia riskejä, myös lainsäädännön tulisi heijastaa tätä. Kaikkien nikotiinituotteiden kohteleminen ikään kuin ne olisivat yhtä haitallisia voi vaarantaa useiden kansanterveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamisen. Tuotteisiin, joiden haittapotentiaali on suurempi, tulisi soveltaa tiukempia rajoituksia kuin tuotteisiin, joiden riski on pienempi. Nykyisen tieteellisen tietämyksen mukaan savuttomien nikotiinituotteiden käyttö aiheuttaa huomattavasti pienempiä terveysriskejä kuin savukkeiden polttaminen. Tämän tulisi olla tärkeä lähtökohta nikotiinia koskevalle tulevalle lainsäädännölle, etenkin kun otetaan huomioon tavoite vähentää tupakoinnin aiheuttamia haittoja Euroopassa.
Tämän kyselyn kysymyksissä ei oteta lainkaan huomioon eri tuoteryhmien välisiä eroja. Se ei ole hyvä lähtökohta. Toivottavasti tämä voidaan korjata vastausten analysoinnin yhteydessä.
Nykyinen TPD-sääntely on edistänyt sähköisten savukkeiden markkinoiden yhdenmukaistumista asettamalla tuoterekisteröintivaatimuksia sekä selkeitä ainesosia ja valmistusta koskevia sääntöjä. Samalla sääntely on osoittautunut suhteellisen joustamattomaksi, kun on kyse sähkösavukemarkkinoille tyypillisen tuotevalikoiman ja käyttötottumusten moninaisuuden hallinnasta.
Useissa Euroopan maissa merkittävä osa myynnistä tapahtuu nykyään sääntelemättömillä tai epävirallisilla markkinoilla. Tätä voidaan pitää merkkinä siitä, että kuluttajien kysynnän ja laillisen tarjonnan välillä on epätasapaino. Tuotevalikoiman tai vakavaraisten jälleenmyyjien mahdollisuuksien tarjota kysyttyjä tuotteita koskevat lisärajoitukset saattavat siten vahvistaa sääntelemätöntä markkinaa. Tällainen kehitys voi vaikeuttaa tuoteturvallisuuden, jäljitettävyyden ja ikärajojen noudattamisen varmistamista.
Tiettyjen jäsenvaltioiden kehitys antaa aihetta arvioida huolellisesti erilaisten rajoitusten vaikutuksia. Tanska on esimerkiksi esimerkki siitä, miksi säännöksiä on arvioitava sekä ennen niiden käyttöönottoa että sen jälkeen. Maustettujen tuotteiden kielto otettiin käyttöön nuorten käytön vähentämiseksi. Viralliset tilastot eivät kuitenkaan osoita sitä kehitystä, jota lainsäätäjät toivoivat. Pikemminkin voidaan todeta päinvastoin – alaikäisten käyttö sen sijaan lisääntyi. Kun tulos ei vastaa odotuksia, politiikkaa on kyettävä arvioimaan uudelleen.
TPD:n seuraavan version tulisi siksi perustua laajaan analyysiin sekä markkinoiden kysynnästä että tarjonnasta. Painopisteen tulisi olla turvallisen ja säännellyn myynnin edellytysten luomisessa sekä verkossa että kivijalkakaupoissa, samalla kun kehitetään ja vahvistetaan tehokkaita ikätarkistusjärjestelmiä. Tällaisella lähestymistavalla on paremmat edellytykset suojella alaikäisiä, varmistaa tuoteturvallisuus ja samalla tarjota aikuisille kuluttajille pääsy laillisiin ja valvottuihin tuotteisiin.
Lopuksi. Yksi kyselyn kysymyksistä koskee terveysriskejä koskevaa tietoa. Tämä on ehkä kaikista kysymyksistä tärkein. Toimittajana voin vertailla viranomaisten raportteja, lukea tutkimuksia ja keskustella suoraan tutkijoiden kanssa. Useimmilla kansalaisilla ei ole tätä mahdollisuutta. He ovat riippuvaisia viranomaisten ja julkisten laitosten antamasta tiedosta. Jos kyseisessä tiedossa ei kuvata eri nikotiinituotteiden välisiä suhteellisia riskejä, on käytännössä mahdotonta tehdä perusteltuja päätöksiä. Ja mielestäni suurin osa EU:n virallisista tiedotuskanavista ei tällä hetkellä salli tätä.
Tämän sanottuani: Tiedotus ei ole mainontaa. Tiedotus on edellytys tietoon perustuville valinnoille. Sen tulisi olla perustana tuleville nikotiinia ja kyseiseen luokkaan kuuluvia tuotteita koskeville säännöksille.
Kiitos puheenvuorosta
Stefan Mathisson
Kuluttajatoimittaja
Toimittaja ja vastuuhenkilö
Vejpkollen.se”
Yksi kommentti tuskin muuttaa EU:ta – mutta tuhat kommenttia voi saada aikaan muutoksen
Muuttaako kommenttini EU:n lainsäädäntöä? Luultavasti ei.
Mutta jos tuhat ihmistä kirjoittaa samanlaisia, huolellisesti pohdittuja kommentteja, tilanne muuttuu. Silloin on huomattavasti vaikeampaa väittää, että tässä asiassa olisi vain yksi näkökulma.
Kuuleminen ei tarkoita pelkästään sitä, että vastataan kyllä tai ei tiettyihin valmiiksi muotoiltuihin kysymyksiin. Siinä on kyse myös mahdollisuudesta kertoa, mitä kysymyksissä itse asiassa jätetään huomiotta.
Jos käytät sähköisiä savukkeita, nikotiinipusseja tai muita savuttomia vaihtoehtoja tavallisten savukkeiden sijaan, sinulla on kokemuksia, joita poliittisessa keskustelussa ei tällä hetkellä oteta huomioon. EU:n komissio ilmoittaa haluavansa kuunnella kansalaisia.
Silloin mielestäni meidän pitäisi ottaa heidät sanasta.
Viimeinen mahdollisuus 14. elokuuta
PS. Haluatko vaihtaa ajatuksia siitä, miten voisit kirjoittaa? Ota yhteyttä (kuka tarvitsee lomaa?). Muussa tapauksessa voin suositella tekoälyavustajaa – valinnanvaraa on runsaasti – joka voi ohjata sinua haluamaasi suuntaan (kunhan vain esität oikeat kysymykset) 😉
Viimeinen mahdollisuus täyttää kysely ja lähettää liite on 14. elokuuta. Anna mennä!
Täältä löydät portaalin.
Tupakkatuotteet ja tupakkamainonta – EU:n sääntöjen tarkistaminen
Täältä voit lukea lisää Vejpkollen:n seurannasta TPD3:n ympärillä käydyistä tapahtumista:
Olen lopettanut tupakoinnin WEIP:n ansiosta 45 vuoden jälkeen – miksi kieltää jotain, mikä on auttanut monia siinä?
Kyllä, se on todella hyvä kysymys. Etkä todellakaan ole ainoa, jolla on tämä ongelma.