Ammattilaulajan ja ketjupolttajan roolien yhdistäminen ei varmaankaan ollut kovin onnistunut ratkaisu – ainakaan äänen kannalta. Neljä kertaa 45 minuuttia mikrofonin takana, ilta toisensa jälkeen. Lisää siihen vielä immuunijärjestelmää heikentäviä lääkkeitä, niin saat cocktailin, joka on kuin luotu äänihuulille. Vuosien toistuvien äänihäiriöiden jälkeen muusikko ja tuottaja Christopher Stone Kärnsund oli tienristeyksessä. Ratkaisuksi tuli tupakoinnin lopettaminen. Nyt hän juo sen sijaan vejp:tä.
Christopher Stone Kärnsund on elänyt musiikin parissa koko elämänsä. Hän on yhdistelmä ammattilaulajan äänenmiksausta legendaarisessa ”The Oriental Hotel” -hotellissa Bangkokissa ja ruotsalaista instrumenttienrakentajien perhettä. Eli äitiä ja isää. Äiti on kotoisin Filippiineiltä ja isä Högsbohöjdistä.
– Olen soittanut ja laulanut koko ikäni. Ehdottomasti. Pianot, kitarat ja muut soittimet olivat aina käden ulottuvilla. Kun on ADHD, sorkkii kaikkea mahdollista, ja myöhemmin pääsin pianotunneille ja sellaista, sanoo Christopher.
Lisää tuottajia studiossa
Hän ottaa vieraita vastaan maaseudulla Kungsbackan kunnassa sijaitsevassa musiikkistudiossaan. Aikataulun kannalta tuottajan rooli – eli muiden artistien äänittäminen ja tuottaminen täällä – vie nykyään suurimman osan hänen ajastaan. Taloudellisesti katsoen sen ja hänen keikkojensa osuus on suunnilleen 50/50. Ajattele pianobaarin viihdettä, mutta suuremmassa mittakaavassa. Christopherilla voi olla 2000 iloisesti laulavaa kuulijaa yleisössä, kun hän soittaa esimerkiksi Sälenin vuoristohotellissa tai Göteborgin Gothia Towersissa.
– Silloin täytyy vain antaa mennä täysillä. Tällaisen illan lopussa ei enää juurikaan hienosäätöä tehdä, Christopher hymyilee.
Paulo Mendoncan oppipoika
Ensimmäiset askeleet lavalle otettiin jo teini-iässä. Ystävien kanssa perustettu bändi soitti jonkinlaista kotitekoista hard rockia, vähän Green Daytä, Nationalteaternia ja muuta, mikä juuri tuli mieleen.
– Ja halusin samalla soittaa bluesia, tavallaan. Siinä bändissä syntyi aika omituisia kontrasteja. Olimme tietysti surkeita, hän nauraa.
Mutta musiikki alkoi todella kiihtyä musiikkilukiossa ja luokkatovereiden ansiosta, jotka olivat yhtä innokkaita musiikin harrastajia kuin hän itsekin. Kun hän myöhemmin aloitti oppisopimuksella maailmankuulun funk-muusikon Paulo Mendoncan oppilaana 2000-luvun lopulla, hän pääsi studioympäristöön ja oppi tuottajan ammatin perusteet.
– Oppimista ei voi koskaan lopettaa. Musiikki on nimittäin niin pirun muuttuvaa. Siellä tapahtuu koko ajan jotain uutta. Joten ei ole koskaan oikeastaan valmis, toteaa Christopher.
Juuri Mendonca järjesti Christopherille yhteyden keikkatoimistoon. Siitä lähtien keikkoja on kertynyt vuosien varrella 2000. Ainakin, toteaa Christopher.
Tupakoinut varhaisesta teini-iästä lähtien
Mutta täysipäiväisenä muusikkona ja laulajana elämällä on hintansa. Varsinkin kun siihen liittyy tupakointi, joka on seurannut häntä teini-iästä lähtien.
– Olin 14-vuotias, kun aloin tupakoida. Ensimmäisinä vuosina ei kai ollut varaa pakettiin päivässä, mutta lukioaikana siitä on tullut tavanomaista.
Christopher pitää ääntään ehdottomasti tärkeimpänä voimavaranaan. Jos osaa säestää itseään edes jonkin verran soittimella ja laulaa hyvin, voi päästä pitkälle. Mutta päinvastoin se on vaikeaa, hän pohtii.
– Onhan vaikeaa kiinnittää yleisön huomiota istumalla jossain nurkassa ja soittamalla poikittaista huilua, vaikka olisitkin tosi taitava.
Kaikki, jotka ovat nähneet hänet, tietävät nyt, että Christopher hallitsee soittimensa huomattavasti paremmin kuin ”vain kohtuullisesti”. Mutta lainausta on varmaankin tulkittava yleisellä tasolla.
”Minulla on ollut vakavia ongelmia ääneni kanssa”
Lisääntyneet keikat ovat rasittaneet äänihuulia entisestään, eikä se 20 savuketta päivässä ole helpottanut tilannetta. Lisäksi Christopherilla on psoriaasi, jonka vuoksi hän saa pistoksia, jotka heikentävät immuunijärjestelmää. Se, että hänellä on myös ADHD, jota hän itse kutsuu dampiksi, tarkoittaa muita lääkkeitä, jotka voivat kuivattaa suun. Muutama vuosi sitten ongelmat alkoivat olla niin vakavia, että niillä oli seurauksia.
– Minulla on ollut vakavia äänihäiriöitä viimeisten 3–4 vuoden ajan. Se alkoi jostakin tulehduksesta, sanoisin, että se oli koronaviruksen jälkeinen, jokin virusinfektio, ja olin huonovointinen melkein vuoden ajan. Sen jälkeen oireet ovat tulleet ja menneet. Mutta koska minun on pakko laulaa, teen sitä silti.
Sähköinen savuke toimi – lopulta
Keikkojen peruminen ei tule kysymykseenkään. Itsenäisenä yrittäjänä toimivalla muusikolla ei ole sairauspäivärahaa.
Juuri siinä tilanteessa ajatus tupakoinnin lopettamisesta alkoi konkretisoitua. Hänen tapaamansa kollegat puhuivat vejp-menetelmästä, ja hän alkoi miettiä, että hän kokeilisi sitä.
Siirtyminen sujui melko nopeasti, vaikkakaan ei aivan yhtä nopeasti kuin joillakin.
– Se kesti kai… no, ehkä kaksi viikkoa, kun kaipasin tupakkaa. Kaksi viikkoa on sinänsä aika pitkä aika, kun kaipaa jotain. Mutta se onnistui, sanoo Christopher.
Huomaan eron siinä, miten kehoni reagoi
Vaikutukset eivät ole olleet välittömiä, mutta ne ovat selvästi havaittavissa. Vaikka sairausongelmat ja lääkitys jatkuvat, hän huomaa eron siinä, miten kehonsa reagoi.
– Uskon, että palautumisaikani on parantunut helvetin paljon. Nyt olen ehkä 70-prosenttisesti entisessä kunnossani.
Hänellä on edelleen toisinaan käheyttä, etenkin intensiivisten keikkaviikonloppujen jälkeen, mutta hän kokee, että kehonsa reagoi nyt eri tavalla kuin ennen.
– Sitä ei voi verrata mihinkään. Se on paljon parempi.
Christopher lopetti tupakoinnin vasta viime vuoden lokakuussa, joten siitä on kulunut vasta noin puoli vuotta. Yskän ja liman muodostumisen väheneminen kestää noin kaksi kuukautta, kun hengitysteiden värekarvat toipuvat tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Mutta kurkun tulehdusten ja ärsytyksen poistuminen voi kestää huomattavasti kauemmin. Erityisesti, jos on tupakoinut pitkään. Joten Christopher tulee todennäköisesti huomaamaan lisää vaikutuksia tärkeimpään instrumenttiinsa ajan myötä.
